Työpahoinvointi on kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen ongelma

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran 1.4.2017

Useampi taho on sitä mieltä, että Suomessa tehdään liian vähän töitä. Työtuntien määrää on yritetty Suomessa lisätä kilpailukykysopimuksella, johon on kuulunut muun muassa työajan pidennys 30 minuutilla viikossa. Tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa. Työtunteja jää paljon tekemättä siksi, että moni työntekijä voi huonosti työssään. Euroopan työterveys- ja –turvallisuusviraston arvion mukaan noin 50 – 60% poissaoloista johtuu työperäisestä stressistä.

Työterveyslaitos on arvioinut työhyvinvoinnin laiminlyönnin maksavan Suomessa vuosittain 41 miljardia euroa. Vertailun vuoksi todettakoon, että valtion budjetti liikkuu 50 – 60 miljardissa. 41 miljardin potista n. 18 miljardia aiheutuu ennenaikaisesta eläköitymisestä ja 7 miljardia euroa työpahoinvoinnin aiheuttamista sairauspoissaoloista. Lisäksi kuluja syntyy myös esimerkiksi silloin, kun työntekijä tekee työtään alentuneen työkyvyn kanssa. Työteho laskee. Nämä luvut löytyvät muun muassa Marja-Liisa Mankan ja Marjut Mankan vuonna 2016 ilmestyneestä kirjasta Työhyvinvointi.

Vuonna 2011 arvioitiin, että noin joka neljäs suomalainen kärsi työuupumuksesta. 2 – 3 prosentilla työuupumus oli vakava. Nykytutkimuksen mukaan ratkaisevat tekijät löytyvät työoloista; esimerkiksi työuupumuksesta väitelleen Kirsi Aholan mukaan pelkkä työntekijän ylitunnollisuus ei voi aiheuttaa työuupumusta, jos työolot ovat kohdillaan.

Työuupumus aiheutuu pitkittyneestä, työperäisestä stressistä, josta ei ole ollut mahdollisuus palautua. Usein työn määrä on liian suuri ja työntekijä ei ole voinut vaikuttaa työhönsä. Työntekijä ei tule nähdyksi ja kuulluksi. Toistuvat organisaatiomuutokset kuormittavat myös monella työpaikalla. YT-neuvottelut voivat jättää työyhteisöön pitkään kestävän varjon. Epäasiallista käytöstä voi esiintyä. Työpaikkakiusaamisen on havaittu olevan yleisempää työpaikoilla, joissa työkuormaa on liikaa.

Stressin on todettu olevan yhteydessä lukuisiin sairauksiin ja ongelmiin: ahdistus, masennus, unihäiriöt, sydän- ja verisuonisairaudet, metabolinen oireyhtymä, 2-tyypin diabetes, toistuvat infektiot, selkäkivut ja niska-hartiavaivat… Lisäksi on todettu yhteys työperäisen stressin ja eläkeiän masennuksen välillä. Työperäisellä stressillä voi siis olla kauaskantoisiakin seurauksia.

On selvää, että edellä mainituilla sairauksilla on muitakin syitä kuin työuupumus. Voidaan kuitenkin kiistatta todeta, että työn henkinen kuormitus aiheuttaa mittavia kuluja yhteiskunnalle, mutta myös työnantajalle. Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi vuonna 2009 yhden sairauspäivän maksavan työnantajalle keskimäärin n. 300€, nykyisessä hintatasossa n. 350€. Näin ollen yhden uupumusperäisen pitkän sairausloman hintalappu voi kohota kymmeniin tuhansiin euroihin. Puuttumalla työn henkiseen kuormaan voidaan siis tuoda säästöjä työnantajan henkilöstökuluihin ja yhteiskunnalle.

Työuupumus ei ole huonoa työmoraalia

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran 26.3.2017

Kirjoitin Työterveyslaitoksen TTT-lehteen (Työ, Terveys, Turvallisuus) kertomuksen,  jossa kuvailin omaa työuupumuskierrettäni. Olen saanut tästä kirjoituksesta paljon myönteistä palautetta.. Olen kuitenkin tähän mennessä saanut yhden asiattoman kirjoituksen, jossa mentiin henkilökohtaisuuksiin. Kirjoitus sisälsi asioita, joita osasin odottaa. Esimerkiksi työmoraaliani ja sairauslomiani kyseenalaistettiin.

Lääkärit kirjoittavat muutamaa päivää pidemmät sairauslomat. On mielenkiintoista, että kyseenalaistaja asettuu lääkäreiden osaamisen yläpuolelle tällä alueella. Tämä ei ole valitettavasti tavatonta. Jokaisesta työyhteisöstäkin taitaa löytyä vähintään yksi valelääkäri, joka tietää ”aivan varmasti” sairauslomalle kirjoitetun työkaverin olevan vain laiska.

Valtaosa työyhteisöstäni ymmärsi työuupumukseni ja ahdinkoni. Liikutuin siitä ymmärryksen määrästä, jota sain vuosien varrella. Koin kuitenkin myös työmoraalini kyseenalaistamista esimerkiksi yhdeltä työnantajan edustajalta. Työmoraaliin liittyvässä kyseenalaistamisessa on yksi olennainen virhe. Työuupumus ei nimittäin johdu työmoraalin puutteesta, vaan siitä, että työntekijällä on työmoraalia. Pelkkä korkea työmoraali ei tietenkään riitä. Ratkaisevat syyt tulevat työolojen epäkohdista.

Esimerkiksi ministeri Jari Lindström  avautui riittämättömyyden tunteestaan jäätyään sairauslomalle maaliskuussa 2017. Työkuorma oli liian suuri. Hän ei kokenut pystyvänsä tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisi tehdä. Sama riittämättömyys vaivasi minuakin liian suuren työkuorman keskellä. Työnantajan edustajan vihjailu työmoraalin puutteesta oli kuin olisi kaatanut suolaa haavalle. Työnantajan tehtävä on tukea työhön paluuta. Työmoraalin kyseenalaistaminen ei edistänyt luottamusta siihen, että työhön paluu voisi onnistua.

Työuupumus syntyy pitkittyneestä työperäisestä stressistä, josta ei ole ollut mahdollisuutta palautua. Jos työntekijällä ei ole työmoraalia, hän ei myöskään stressaa työstään. Olen kerran seurannut tilannetta, jossa yhdellä työntekijällä jäi töitä tekemättä, eikä asia näyttänyt vaivaavan häntä. Tekemättömät työt kaatuivat työkavereille, joilla oli korkea työmoraali. Nämä työkaverit olivat vaarassa uupua.

Työuupumukseen kuuluu kyynisyys, joka on syytä erottaa työmoraalin puutteesta. Työmoraalin omaavalle työntekijälle voi olla liian kova pala, ettei koe pystyvänsä hoitamaan työtään kunnolla. Lisäksi takana voi olla kokemus siitä, ettei ole tullut kuulluksi, kun työntekijä on yrittänyt ottaa puheeksi työkuormaansa. Työntekijä ei koe pystyvänsä vaikuttamaan työkuormaansa, josta hän kärsii.  Työntekijä voi alkaa kyynisyydellään suojaamaan itseään siltä tuskalta, joka aiheutuu tästä ristiriidasta. Kyynisyys ei ole tahdonalainen valinta, vaan psyykkinen suojakeino ylivoimaiseksi koetussa tilanteessa.

Kyynisyys on vakava terveysriski. Se voi johtaa esimerkiksi ahdistukseen ja masennukseen. Kyynisyyteen pitäisi suhtautua kuin herkästi tarttuvaan tautiin – pyrkiä nopeasti tekemään ennaltaehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä työpaikalla. Jokainen voi kuvitella, miten kyyninen työntekijä voi myrkyttää koko työyhteisön ilmapiirin, jos kyynisyyteen ei tartuta ajoissa.